tiistai 4. joulukuuta 2012

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta..

Moikka moii taas pitkästä aikaa ! Nyt on ollu blogin kirjoitus inspiraatio aika alhainen kun on saanut pohtia mistä kiikastaa tuon pollen kanssa.. 

Ennen kuin tuli uudestaan lumet maahan, Mani meni todella hienosti yhden kokonaisen viikon, ilman että olisi tullu katapultti pukkeja ! Olin nii iloinen että jospa ne loppuisivat pikku hiljaa kun kentällä oli muutenkin tosi rauhallinen..väärässä olin. Lumet palasivat ja taas alkoi kikkaillu kentällä, kaikki on pelottavaa, jopa pienetkin rapsahdukset, joten sai vähän aikaa työstää oikuttelua kunnes "nöyrty" ratsastajan tahtoon. Välillä tuli muutama kappale pukkeja, jota luulin kuitenki energiapukeiksi, johtuen lumesta, jospa se olisi ollut kivaa Manin mielestä ? :) Joka kerta ratsastuksen jälkeen kokeilen selän, että onko kipeytynyt uudestaan ja ettei ole kuona-aine palluroita pitkissä selkälihaksissa.. ei ole, selkä on kunnossa, mutta ristiselkä on hieman vielä juntturassa, mutta ei pahasti. Kummankin takajan ns. pitkät peppulihakset on myöskin vähän juntturassa, mutta edestäpäin hevosta katsottaessa oik. puoli on pikkasen pahempi. Tuo siis tarkoittaa sitä että liikuttaessa piiitkät alkukäynnit ja piiitkät loppukäynnit pitkillä ohjilla, jotta polle saa myöskin venyttää selkäänsä :) Nuo ei ole ainakaan pahentunut liikutuksessa, kun on tosiaan hieronut ja laittanut linimenttiä huolella. 

Tänään kun oltii Heidin kanssa tallilla, Mani ratsastettiin normaalisti kentällä pitkillä alkukäynneillä ympäri ämpäri kenttää tehden koulukiemuroita ja otettu muutama pätkä ravia sen jälkeen. Aluksi meni hienosti, Mani kuunteli ja teki mitä pyydettiin ja pieni pelästyminenkin tai haluttomuus kentän päädyssä oli jännä juttu, mutta Heidi sai sen siitä menemään ympyrän jälkeen uudestaan moiteetta. Siirryttiin raviin ja Heidi ravaili kenttää ympäri yms muita ravi harjoituksia ja juuri ehtisin kehumaan kun ei ole vielä perä valskannu, nii tulihan se sieltä ja monta perässä, mutta ei yhtä soittoa kuitenkaan.. Nooh sen jälkeen Heidi halusi vetää loppukäynnit maastossa, ihan hyvä ideakin kokeilla miten Mani suhtautuu maastoilemaan pimeässä. Hyvin oli mennyt ja vielä pitkillä ohjilla ! Talliin päästyä kamat pois päältä ja hierosin selän hyvin ja peppulihaksien jumikohdat, kunnes Heidi löysi kipeän kohdan, se kohta mihin maha loppuu ja takajalka alkaa, kohta missä karvat vaihtaa suunnan. Siitä kun painoi niin Mani liikkui pois päin kädestä, yritti näykkiä ja potkia :o Sama juttu toisella puolella. Ekaksi tuli mieleen jotkut syvät lihakset kipeytynyneet, jos takajalan jumi kohdista on kipeyttänyt tuonkin kohdan ? Kysäsin yhdeltä tutulta tuosta ja sanoi että olisi hapoilla ? Sekin on vaihtoehto, mutta mikä on oikea niistä ? Käyn ylihuomenna taas tallilla ja arvioin sen kaverin kanssa ja kysäisen tallinomistajalta hänen mielipidettä asiaan. Seuraillaan tilannetta !

Tässä kuva jos jollekkin jäi epäselväksi mitä kohtaa mahdan tarkalleen tarkoittaa :


 Eipä mulla kai ole muuta kirjotettavaa :) Jos tulee lukijat mieleen mistä voisi johtua tai hyviä kotikonsteja niin kommenttia tulemaan tai s-postia ! 



 By: Niki