Diagnoosi tulevaan

Terveisiä klinikalta! Tätä päivää jännitin niin paljon, kuinka ihminen vaan voi. Odotin pahinta mahdollista eli Odista ei olisi enää ratsuksi, toisin onneksi nyt kävi, mutta eläinlääkäri arvioi tilanteen puoliksi oikein kotikäynnillä. Odin lastaus klinikalle päin oli hieman haastavaa toihua, kun itse jännitin valmiiksi. Odihan sen vaistosi ja eikä suostunut, kuin neljännellä yrityksellä koppiin. Matka sujui hyvin kuitenkin. Klinikalle päästyämme Odi ei olisi halunnutkaan tulla ulos kopista, mutta muistuttamisen jälkeen tulikin näppärästi. Kävin ilmottamassa tulostamme sisälle ja tuotiin Odi sisälle karsinaan odottamaan vuoroansa. Odi hermoili hieman paikasta, rauhottui kuitenkin ennen kun päästiin toimenpidehuoneeseen.

Eläinlääkäri tunnusteli selkää ja totesi metacamin auttaneen ja selkälihakset oli paremmat aikasempaan verrattuna, pehmeämpiä. Käsky kävi maneesille katsomaan vielä liikettä, kun pohja on pehmeämpää. Odilla oli niin järkyttävästi energiaa, eikä sujuvasta ravailusta suoralla uralla ja saatika ympyrällä tullut mitään. Odi olisi vain halunnut kunnolla revitellä, joka toisella askeleella takakontit oli ilmassa ja virtapiikkejä sateli. Annoin hetken siinä riehua, kunnes odi ravaili nätisti ja laukkasi. Eläinlääkäri pyysi lopettamaan ja halusi tehdä taivutustestin takajaloille. Odi reagoi aavistuksen voimakkaammin oikella takajalla, kuin vasemmalla. Testi tehtiin toisenkin kerran, jolloin sama juttu ja eläinlääkäri halusi kuvauttaa myös takapolvet ja lonkkanivelet varmuuden vuoksi.

Tässä näkyy kuinka selkälihakset on hävinnyt ja tuosta notkoselästä

Kun takaisin sisälle päästiin eläinlääkäri toi rauhotuspiikin, jonka jälkeen vedin itse röntgen kamat päälle. Röntgenhoitajat laittoi selkään teippejä, joiden sisällä oli metallipaloja numeroineen, haarakkeiden erottamiseksi. Kuvia kertyi 16kpl yhteensä.

Sitten löytöihin. Takapolvet ja lonkkanivelet kunnossa, ei huolta niistä, mutta siihen kohtaan mihin satula loppuu on 4 okahaaraketta on kasvaneet liian lähekkäin toisiansa, joka vaatii heti hyvää fysioterapeutin hoitoa. Eläinlääkäri sanoi kuitenkin, että odista on vielä kilpailemaan ja jatkamaan normaalia ratsun uraa, täysin oireettomana. On pahempiakin tapauksia nähnyt. Mitä jos hoito ei tehoakkaan? Niin, silloin ainoa vaihtoehto on leikkaus, joka suoritetaan Helsingin yliopistollisessa hevossairaalassa. Jos Odin selkä ei näytä siltä, että tilanne ei muutu miksikään, varaan odille leikkausajan. Paranemis prosessiin saa kulua kuinka paljon aikaa vain, periksi ei anneta kun on täysin hoidettavissa. Toivottavasti fysioterapeutilla tästä selvitään ja saatiin aikakin varattua 29.1. Kotona liikutaan jumppailen ja liinassa, selkään saa vasta harkita menevänsä, kun kiputila on poissa. Nyt on äärettömän tärkeetä saada poika käyttämään selkää. Fysioterapeutti tarkistaa satulankin seuraavalla klinikka käynnillä ja tästä eteenpäin satula tarkastetaan joka kuukausi.

tässä näkyy ongelmakohta

Näillä eväillä eteenpäin, toivoa on ja onneksi on. Odi saa vielä kivuttoman loppu elämän meidän seurassa. Mitä vain rakkaan eläimen vuoksi. 

By: Niki

Kutsu kävi klinikalle..

Olenkin postauksessa maininnut Odin selän jäykkyydestä. Eläinlääkäri kävi rokottamassa Odin ja tutki selkää karsinassa ja liikkeessä. Ekat sanat oli " Onpas kivikova!", jep kyllähän se kireä on, varsinkin lanneselän kohta. Liikutuksen jälkeen kuitenkin on pehmeä ja vertynyt, jos on ratsastettu pyöreänä tai liinassa liikutusavun kanssa. Eläinlääkäri kuvaili liikeessä selän näin " Kuvitellaan että hevosella on tarjotin selässä, jossa on lasi, lautanen ja ruokailuvälineet, se tarjotin pysyisi paikallaan laukassakin". Odi ei ole aristellut selkää painattessa, antaa nätisti tutkia sen nykyään ja ratsastaessa toki ilman satulaa tällä hetkellä on hyvin liikkumishaluinen eikä protestoi mistään. Tietenkin selkä täytyy nyt tutkia paremmin, kun meidän kotihoito ei enää riitä ja ollaan jämähdetty paikalleen. Jatketaan taas nyt 10 päivän metacam-kuurilla ja normi liikutuksella, ilman satulaa.

Varattiin aika maanantaiksi klinikalle selkätutkimukseen, jossa ainakin röntgenkuvataan selkä ja ehkä ultrataankin. Röntgenissä tutkitaan okahaarakkeet ( kissing spines), onko hankaumaa tms. En voinut olla googlettelematta okahaarakkeista juttua, suoraan sanottuna säikähdin kun tajusin missä ne menee selkärangassa. Haarakkeiden hankaumiin tai kiinni kasvuun kuitenkin liittyy hermokipukohtauksia, ihan kuin hevoselle annettaisiin yhtäkkiä kauhea tälli sähköä, josta hevonen sekoaa täysin ja lähtee menemään kipua karkuun hullunlailla. Odilla on myös hieman notko selkä, muttei pahasti, mutta vaikea selkä. Näihin okahaarakkeisiin liittyviä oireita kuitenkaan ei ole Odilla ollut ikinä, hyvä ne on kuitenkin tarkastaa, tietää muutenkin mitä selälle kuuluu. Toivon hartaasti ettei niistä olisi kyse. Soittelin eläinlääkäreitä läpi ja selitin muillekkin tilanteen, johon he vastasivat ettei kuullostaisi niiltä, enemmän täydelliseltä lihasjumilta, jota meidän fysioterapeuttikin sanoi.

.

Tässä kuva selvennykseksi, mistä puhun. Kuva kopioitu täältä.

Eläinlääkärin tarkastama -postauksessani eläinlääkäri kokeili nuo okahaarake välit ja sanoi olevan normaalit. Itse ajattelen myöskin johtuvan edellisestä satulasta, koska oli vain aavistuksen kapea edestä, joka on nyt kipeyttänyt täydellisesti. Edellisellä hevosella manilla, oli selkä vielä pahemmassa kunnossa kuin Odilla tällä hetkellä. Selkä oli kivikova ja silittämällä tunsi plottejakin, tämäkin johtui siitä, että Manin entiset liikuttajat oli käyttänyt vääränlaisia satuloita sillä. Kuntoutinhan Mania ja hieroin sen selkää yli 2 kuukautta. Eläinlääri kuitenkin rauhotteli mua puhelimessa, vaikka hankaumaa hiukan esiintyisikin, se saadaan hyvällä hoidolla pidettyä oireettomana. Kuulemma tälläkin hetkellä kansallisella tasolla on paljon ratsukoita, joilla on tämä sydrooma ja oireettomina.

Maanantaina ollaan fiksumpia, eletään toivossa.

By: Niki

Hiiop satulaan!

Pahoittelen alkuun heti todella huonolaatuisia kuvia, jotka nyt aion tänne tunkea väkisin, muutakaan ei ole.. Mutta tosiaan eilen satulansovittaja tuli tuomaan tilaussatulamme testattavaksi. 

Tallilla oli pakkasta (-7) tarpeeksi, kyllä sormet jäätyi, jossen jotakin tekemistä keksinyt. Odotellessani äitiä ja Riinaa saapuvaksi, putsasin karsinan aikani kuluksi ja hain kamojakin valmiiksi. Hain Odin sisälle, koitin selän rutiininomaisesti, se oli hyvä eikä arkonut. Tarkoitus oli lähteä liinassa jumppaamaan ja vertymään ensin, kunnes kapuan selkään. Onneksi liina liikutin ensin noin tunnin, pojalla vähän viirasi pääkopassa, liekö pakkanen tehnyt tehtävänsä :D Pientä sekoilua havaittavissa ja mörköjä kentän päädyssä.. On Odi kyllä ollut aikas kevyellä liikunnalla muutenkin, kai nyt virtaa on jäänyt varastoonkin. Kenttäkin ei ollut aivan jäässä, mutta ajattelin etten aio laukattaa Odia, me selvitään ravilla. Toisin kävi, säikähdyksien ja pelleilyjen seurauksena, hyvin nousi laukka ja persuskin korkeuksiin + muut joulujuhla liikkeet. Noh antaa riehua.

Meillä meni vanha ohjasapu rikki, kun odi oli ilmeisesti saanut Riinallakin hepuli kohtauksen narun päässä, onneksi saimme satulansovittajan mukana uuden ;) Siinä melkeimpä tunnin Odia pyörittelin ja ehti tulla kamalan kuuma, oli pakko riisua takkikin pois, joka kostautui mulle myöhemmin. Vein Odin vielä hetkeksi odottamaan karsinaan ja heitin fleecen päälle. Kun sovittaja saapui, satula tarkastettiin päälipuolin vielä ja vihdoin mun oli aika nousta selkään. Nousin tavanomaisesti penkin päältä ja tässä kohtaa tämä kostautui, kun ehtisin kylmenemään -> kangistumaan. Jalka ei tahtonut nousta mitenkään, ees puolta metriä ilmaan :D Toisella yrityksellä sain jalan jalustimelle ja noustua selkään. Odi lähti löntystämään tuttuun tapaan, muistutin asiasta ja sillä hetkellä muistinkin kuinka säpäkkällä tuulella poika olikin, sain kuitenkin korjattua takaisin käynnille.

Satulansovittaja kulki vierelläni ja tunnusteli satulaa liikkeessä ja vaikutti hyvälle ja tuntuikin hyvälle selästä. Oikein mukava penkki. Köpöttelin siinä n.10 min, ja ehtisin vitsailemaan äidilleni, että odi tuntuu ihan sille kun se keksisi jotakin jekkua mulle. Odi luki ajatukseni ja toteutti asian :D Herran jumala en ole pitkään aikaan selässä käynnyt ja tasapaino surkea, Odi ponnisti pukin mulle ylläriksi. Jotenkin osasin odottaa tuota ja sain pidettyä itseni selässä, ihmettelen kyllä tuota suuresti :D Maastoreissulla sai mut alas, nyt ei onnistunut ;) Kun tuosta selvisin, kävelin vielä ympyrällä hetken, kunnes satulansovittaja kävi vielä selässä tarkastamassa satulan. Satula jäikin mulle ja vuokraajille heti tallille, joten kaupat tuli!

Tänään aamulla herätessäni, poikaystäväni huomautti komeista mustelmista reidessä ja polven sisäpuolella. Ilmeisesti sain ne satulan kokeilusta. Muistaakseni satula ei painanut mua mihinkään, joten jääköön mysteeriksi. Jalat on kyllä niin kipeät ja huutaa lisää ratsastusta vain. Tästä se lähtee!

Huomenna eläinlääkäri tulee antamaan viimisen rokotuksen ja laittaa taas akupunktioneulat Odin selkään, lihaksien rentoutumista varten. Viimeksikin tuo toimenpide auttoi, toivottavasti nytkin.

By: Niki