Satulansovitusta ja hevosfysioterapeutti käymässä

Satulansovittaja Suomen Ratsutarvikkeesta tuli tallikäynnille 17.12 sovittamaan wintec:a Odille. Sovittu aika oli klo 18, joten ennen sitä laitettiin odille BOT:n selänlämmitin selkään ja lähdettiin kävelemään kentälle, jotta sen lihakset notkistuisi hieman. Sovittaja tarkasti myös vanhan satulamme ja tuumaili, ettei se ole niin epäsopiva mitä ollaan luultu, mutta päätettiin kuitenkin ratsastaa ilman sitä varmuuden vuoksi. Sovittaja laittoi wintecin selkään katsastaakseen sopivuutta ja mietti toppauksia. Satula oli aluksi liian korkea edestä ja päätti vaihtaa edestä paloja ohuempiin. 

Odi kiukutteli hieman satulaa sovittaessa, joten sovittaja ajatteli että laittaa huovan alle, jotta ei olisi niin iholla. Odista tuli herkempi kosketukselle klippauksen myötä. Tässä kohti oltiin jo valmiita koeratsastukselle satulan kanssa.

Satula tuntui selästä hyvälle ja odi liikkui hyvin sen alla ja sovittaja katsoi vielä ravissa miten satula liikkuu vai liikkuuko ollenkaan. Hyvin pysyi kohdallaan. Riina jatkoi vielä hiukan ratsastamista, jotta odi saisi sinä päivänä liikutuksen kuitenkin ja jäimme sovittajan kanssa juttelemaan satulasta, sen verran, että odin selkään sopisi 17,5" penkki, joka olisi todennäköisesti parempi mulle. Päädyttiin siihen, etten ota tuota 17" vaan hän tilaa sen 17,5" penkin, joka olisi perillä joulun jälkeen ja koeratsastus 28.12, jolloin koeratsastan penkin itse ja muokataan siitä hyvä mulle. Satulaa odotellessa!

Seuraavana päivänä olin sopinut  Ulla Vilpo hevosfysioterapeutin käynnistä. Ulla on käynyt aina hieromassa Odin ja tuntee sen hyvin. Aika oli klo 18, joten sillä välin oli hyvä hoitaa tallihommat. Hain Odin sisälle ja huomasin jo taluttaessa, että oli hieman ärsyyntyneen oloinen. Jätin karsinaan vielä Odille fleecen päälle ja kävelin pihalle odottamaan Ullaa saapuvaksi. Kun oli odi rehunsa mutustanut parempiin suihin, niin Ulla tulikin sopivasti paikalle ja hän ryhtyi heti hommiin. Niskan hieromisesta Odi nautti ja lapojen syvempien lihaksien aktivoimisesta, mutta takapää olikin eri juttu. Selvää kireyttä oli ja ei Odi malttanut olla paikallaan yhtään, kuopi maata kovin ja potki takajaloilla. Ulla jatkoi silti eikä tuosta välittänyt yhtään. Odi vaan ei osannut rentoutua takapään lihastensa kanssa, siksi Ulla teki välillä mukavempaakin :)  Kaipa se tästä! Ullan kanssa sovittiin, että soitan hänelle alkuvuodesta uudestaan ja tulee tarkistamaan tilanteen ja availemaan lisää.

Ohjeeksi saatiin vanha tuttu: Liina liikutusta ohjasapua käyttäen, jotta odi kulkee alusta asti pyöreänä. Tämän jälkeen vielä toistaiseksi ilman satulaa, selästä käsin loppu liikutus, kunnes jäykkyys häviää.

Postausta tulee lisää kun saamme satulan taas sovitukseen, joten hyvää joulun odotusta kaikille!

By: Niki