Klinikka reissu..

Tämä postaus tulee liittymään edelliseen sänkkäri treeni postaukseen, en viitsinyt kirjoittaa samaan, koska postauksesta olisi tullut yyber pitkä ! Halusin välttämättä saada kaikki sänkkäri kuvat mahtumaan postaukseen.

Sänkkäri treenien jälkeen hoidettiin Odi ihan normaalisti, jalkojen tarkistus ja linimentit koipiin ja Fannin ja Nossen seuraksi, mussuttamaan heiniä. Henna heitti mut kotiin ja ehtisin vain heittämään avaimet keittiön pöydälle ja lösähtämään sohvalle ja avaamaan telkkarin ja hetken silmäilemään, kunnes puhelin alkoi soimaan. Sitä tonkisin viltin alta ja soitto tuli tallilta. Vastasin normaalisti iloisena " No moikka!" tervehdys puhelimen toiselta puolen ei ollut iloinen vain vaisu.. Odi on kolmijalkainen, poikittais haava kintereen alapuolella ja tirskuu mätää.. Tässä kohtaa menin aivan sanattomaksi, en tiennyt mitä sanoa/tehdä, menin ihan lukkoon.. Tallinomistajan tytär ja hänen isänsä oli raahannut Odin väkisin karsinaan, jossa pikku matka oli kestänyt puolituntia ja haalealla vedellä huuhtelivat jalkaa, kunnes mädän tulo loppuu ja ensiavuksi oli pistäneet petadine hauteen. Multa kysyttiin tulenko tallille vai riittääkö että eläinlääkäri kutsutaan ja mulle inffotaan jälkeenpäin ? En miettinyt hetkeäkään, vaan äkkiä avaimet kouraan, takki niskaan ja autoa kohti korttelin päähän. Tällä aikaa tallinomistajan tytär soitti päivystävälle eläinlääkärille ja käski tulla paikalle arvioimaan tilannetta. 

Ehtisin tallille ennen lääkäriä, vaikka turun keskustasta asti ajoin Lemuun, ja päivystävä eläinlääkäri tuli ihan lähialueelta. Jätin auton tallin talon eteen, ja pikakävelyllä kohti Odin tallia, ihan selvästi tuskissaan oli. Purut oli karsinan seinustalta kuovittu keskelle karsinaa.. Kurkistelin laitojen yli millaisesta haavasta on nyt kyse, mätää ei enää valunut, eikä myöskään punoittanut, mutta koko kinner oli jalkapallon kokoinen ja Odi piti jalkaa ylhäällä koko ajan. Tässä kohtaa kirosin mielessäni ja odotin kuumeisesti lääkärin tuloa..

Kun lääkäri saapui pihalle ja tuli tutkimaan jalkaa ensin vain katsomalla ja mittasi kuumeen, joka oli onneksi normaali ja Odi ressukalla tärisi kaikki muut jalat niin paljon lihasten jännittämisestä, hyvä kun jaksoi olla pystyssä, meinasikin välillä kaatua, mutta onneksi karsinan seinät avittivat pysymään pystyssä. Seuraavaksi lääkäri meni karsinaan tunnustelemaan haava aluetta, joka ei onneksi ollut kosketusarka ja klippasi haavan ympäriltä karvat pois, varoen haavaa. Haava puhdistettiin uudelleen ja antoi Odille piikillä kipulääkettä. Lääkäri osannut sanoa, kuinka sydä haava on, mutta pahimmillaan kun on nivelen päällä, niin voi olla nivelhaava..Tässä kohtaa meinasi tulla tippa linssiin, tiedän tasan tarkkaan mitä se merkitsee jos jalan niveleen tulee vamma.. Lopuksi hän kehotti huomenna (eli tänään) aamusta soittamaan klinikalle ja varaamaan akuutti ajan ja hän pisti kintereen pakettiin.

Tämän jälkeen lääkäri kirjoitti mulle ruutupaperiin kaikki tarvittava tieto huomiselle klinikka käynnille, että mitään ei jää kertomatta ja antoi mulle 6 pkt Equibactin antibioottia, jota annetaan aamuin ja illoin, puolituntia ennen ruokailua. Vielä käski klinikalla ottamaan nivelnestenäyte. Kun lääkäri siitä sitten lähti kiitosten saattelemana, annoin heti yhden tuubillisen antibioottia menemään. Odi oli jo paljon rauhallisemman ja virkeämmän oloinen, kun suurin särky oli lakannut jalasta.

Tässä kohtaa aloin soittelemaan traileria huomiselle päivälle ja kuskia, noh ne löytyikin sopivasti onneksi, eikä tarvinnut sen enempää etsiskellä.

Aamulla herätyskello soi jo 6:15 ja pomppasin poikaystäväni kanssa ylös, kun olin luvannut olla tallilla jo klo 7:00. Kun päästiin tallille annoin taas antibiootin Odille ja rapsuttelin, ja jee Odi on taas nelijalkainen otukseni <3. Kun kello oli 7:45 soitin sekunnilleen klinikalle ja kysyin vapaita aikoja, ja onneksi aamulla ei ollut ollenkaan kiirrettä, joten sinne vain kun päästään. Huokaisin helpotuksesta, että munkin kohdalla käy tälläinen munkki, että asiat järjestyy. Ilmoitin trailerin omistajalle ja kuskilleni aikataulusta ja sen mukaan edettiin. Tässä välissä heitin tallin ponin tarhaan ja lähdin kuskia vastaan. Kun koppi oli saatu, olimme n klo 10:00 klinikalla, eipä siinä sitten mitään Odi trailerista ulos ja sisälle. Klinikalla oli vain yksi sillä hetken meitä ja mut käskettiin laittamaan Odi siksi ajaksi karsinaan odottelemaan vuoroaan ja sillä aikaa täytin esitietolomaketta, kun en ole ennen joutunut klinikoilla käymään ja Odi ei ole Turun alueen klinikoiden tietokannassa. 

Odi odottaa omaa vuoroaan

Toisen hevosen röntgen oli saatu valmiiksi, niin lääkäri ehti ottamaan Odin tarkastukseen tässä välissä. Hoitajat ottivat ensin eilisen sideharsot pois, mätää oli tullut vielä yön aikana harsoihin ja puhdistivat kunnolla haavan. Odi ei vielä tässä kohtaa ollut saanut mitään rauhoitetta vaan nökötti mun kanssa paikallaan oikein nätisti, ehkä se tiesi että apua saadaan koko ajan. Lääkäri määräsi Odin myöskin röntgen kuviin ja antoi rauhoittavan piikin, tätä ennen käytiin ulkona katsomassa mikä on ontuma-aste ravissa, tuloksena oli 3/5. 10min kuluttua Odi oli niin pöllyissä että yritin pitää riimusta kiinni ettei pää laskeudu ihan lattia tasolle, muuten koko hevonen kierii maassa :D Käveltiin röntgen karsinaan ja sain myös itse suojakamat päälleni, kun pidin odista kiinni. Kuvia otettiin yhteensä 5 kpl, joka kuvakulmasta ja lääkäri tuli katsomaan kuvat koneelta. Kaikki näytti tosi hyvältä, paitsi pienen pieni vaalean harmaa pläntti ilmestyi kuvaruudulle, jonka jälkeen lääkäri sanoi että joku pieni hippunen siellä on, mutta se ei haittaa missään nimessä Odin käyttötarkoitusta ja ei liity haavaan ja mätään mitenkään, koska on haavan kohtaa syvemmällä ihon alla. 

Tämän jälkeen odoteltiin Odin kanssa n 20 min ja pyysin tässä välissä poikaystävääni pitämään Odista kiinni, että haluaisin käydä tupakalla nopeasti ja ilmoittaa tästä lähimmilleni. Pääsin ja soitin ja palasin taas rapsuttelemaan Odia ja juttelemaan sille. Lääkäri sanoi että haluaa vielä ottaa ultraäänen haava kohdasta ja tarkistaa nivelten kunnon. Tämä alkoi jännittämään ihan kamalasti mua ja taas aloin pelkäämään pahinta.. Nivelet kunnossa ja niveleen ei ollut kertynyt yhtään nestettä. Jes! Pelkoni oli samalla hetkellä poissa !

Salakuva kun lääkäri otti ultraääntä jalasta

Lääkäri totesi tähän että jalka on luista ja nivelistä kunnossa, mutta mistä lie saanutkin tollasen haavan ja käski hoitajien tehdä kirurgisen haavan putsauksen. Tämän jälkeen Odin jalka paketoitiin kokonaan ja rauhoitusainekkin alkoi häviämään ja Odi oli palannut maan päälle, mutta edelleen rauhallisena :) Odi karsinaan ja jäin odottelemaan vakuutusyhtiötävarten lausuntoa klinikka käynnistä, hoito-ohjeista ja tietenkin laskusta, joka ei loppu peleissä ollut niin suuri kuin kuvittelin ! Todella kohtuun hintaisen lottokupongin antoivat käteen :) Kiittelin kovasti ja lähdettiin hakemaan Odi ulkokarsinasta ja takaisin koppiin ja nokka kohti tallia !

Mun reipas potilas<3

Odi sai nyt lääkäriltä lisää harsoja, siteitä, putsaus ainetta ja samaa antibioottia, mitä päivystävä eläinlääkärikin myönsi ja tottakai sairaslomaa :) 

By: Niki

Sänkkäri treenit !

Kysyin Hennaa tallille pitkästä aikaa mukaan, ja nyt kerrankin kun on sänkkäri käytössä ja samalla näkee miten Odi käyttäytyy pellolla :) Munkin oli kyllä tarkoitus ratsastaa ja jätin ratsastushousuni yms muut kamani toiselle kämpälle, jossa on tällä hetkellä remontti valmis.

Henna lupasi tulla hakemaan mut ja kellokin hurahti niin että, joudun pitämään oikeasti kiirettä että pääsen tältä vara kämpältä hakemaan kamppeeni. Kipitin nopeasti suojatien yli ja nurkan taaksen ja vinkkasin Hennalle, joka istui autossa tähystellen kelloa, että käyn vielä ylhäällä. Hississä kun pääsin oikeaan kerrokseen muistin, poikaystävälläni on makuuhuoneen lukon avain, huoh! En enää viitsinyt käydä enää hakemassa niitä, joten olen ratsastamatta. Sattumalta valitsin oikein hyvät tallihousut, uudet valkoiset colleget... Lähdettiin siinä sitten tallia kohti ja samalla Hennakin näkee missä Odi nyt majailee :)

Perille päästyämme, haettiin Odi sisälle tarhasta ja muut varusteet ja suunnattiin kohti sänkkäriä. Odi oli niin innoissaan, alkukäynnit vedettyä, kun Henna antoi pohjetta ja nosti siitä laukan suoraan. Hennahan ei tätä hyväksynyt ja pyysi uudelleen ravaamaan, mutta taas etunen nousi ja takapää pompahti, laukataampas! Uudestaan sama juttu, laukka edelleen vain nousi, mikä se sellainen ravailu  ? Odilla tuntui muutenkin olevan valtavasti virtaa, joten Henna päätti aloittaa sitten laukkaamisella. Odista näki oikein kuinka nautti isolla alueella laukkaaminen, sai tehdä pikkasen töitäkin, kun maa oli niin pehmoinen :) Kun Odi oli tarpeeksi laukkaillut niin Henna päätti että nyt ravaillaan kyllä hetki, löytyihän ne oikeat askeleet ;) 

Ikinä Odia ei ole saatu noin hikiseksi kuin nyt oli ! Loppuun Henna otti muutaman pitkät laukka spurtit muutaman kerran ja Odi sai päästää viimisetkin höyryt itsestään, ja tämän jälkeen sitten kunnon loppukäynnit :)

Kuvia on paljon, joten en jaksa enempää selittää !

Loppu spurtit !

By: Niki

Syksyinen iltapäivä kävely maastossa

¨Päätettiin Jennyn kanssa eilen tallilla, että jos tultaisiin tänään tekemään kävelylenkki maastoon ja samalla nään maastoreittejä tallin ympäristössä. Tätä ennen mietittiin jos käytäisiin kurkkaamassa Seijaisissa olevia rantaralleja, mutta jätettiin se nyt suosiolla väliin, kun yllätys yllätys meillä kesti lähtö ja Jenny parka joutunut vaikka kuinka kauan odottaa meitä :( Pahoitteluni !

Kun päästiin poikaystäväni kanssa tallille, Jenny siellä jo reippaana tyttönä oli ottanut hevoset tarhasta ja joutunut vahtimaan poikia, ettei rähistä ;) Siitä sitten kävin vaihtamassa toiset ratsastushousut ja sukat, kun pesukone ei suostunut linkoomaan pyykkejäni ( ei antanut avata luukkua), joiden seassa oli lempi ratsastushousuni :( Mikäköhän sitäkin vaivaa? Kun olin saanut kimpsut ja kampsut päälleni, lähdin hakemaan satulaa, suitsia yms harjoja, Odin varustamista varten. Harjasin pojan huolellisesti ja katsoin odin entistä haavaa, joka oli tullut siinä rytäkässä kun oli hypännyt Nossen ja Fannin puolelle pakoon, pelottavaa ponia karkuun. Haavasta oli lähtenyt ihmeen rupinen kuori ja jäljelle oli jäänyt karvaton ja parantunut iho. Harmi kun en ole muistanut ottaa siitä kuvaa :/ Pääasia että on lähtenyt paranemaan päin. Jenny laittoi Fannia samalla kuntoon ja Nossea, kun poikaystäväni ei oikein tiennyt missä järjestyksessä ja mitä kamoja Nosselle laitetaan. Aivan ! Nossella piti olla vapaa päivä, kunnes soitin Hennalle ja kysyin saako poikaystäväni lainata Nossea meidän kanssa maastoon, ettei tarvitsisi jäädä tallille odottamaan tai tulla kävelemään meidän kanssa :)

Kun hevoset oli valmiita, lähdettiin sitten kävelemään hiekkatietä pitkin kohti omakoti taloja. Matkalla saatiin Jennyn kanssa hyvät naurut, kun poikaystäväni ei suostunut laittamaan normaalia ratsastuskypärää, vaan päätti kunnolla huolehtia turvallisuudesta, joten ratsastuskypärän sijasta hän laittoi päähänsä moottoripyöräkypärän ! :D Yksi autoilija, joka tuli vastaan kyttäili ja naureskeli, tuota varustusta ja pörisytteli ohi. Noh, kukin tavallaan, suojaahan sekin, jos pääsee vahingossakin tippumaan Nosselta :D

Käveltiin varmaan about yhteensä 5 km, kun poikaystäväni haarat rupesivat sattumaan, niin päätettiin Jennyn kanssa päästää hänet pinteestä, joten lähdettiin sitten kävelemään takaisin. Fannikin hoksasi että jahas, kotiin päin, niin johan kiire tuli. Me pidettiin Odin ja Nossen kanssa perää, kun Jenny sai välillä pysähtyä odottamaan meitä, tai ravattiin Fanni kiinni. Luulin että Odiinkin tulee enemmän vauhtia kun Fanni karkasi välillä kauas, mutta ei, löntystellään vain :) Oli kyllä ihanaa päästä tekemään ihan rauhallinen lenkki ja jutustella siinä mukavia/henkeviä.

Kiitos tästä Jennylle ja poikaystävälleni, joka viitsii olla myöskin näissä heppa jutuissa mukana <3

Uskalsihan Jesse ottaa salakuvan selästäkin ;)

Yritettiin kiriä Jennyä ja Fannia kiinni :)

Lenkin jälkeen oli heinät odottamassa tarhassa valmiina :) vas. Odi, kesk. Fanni ja oik. Nosse

By: Niki