Nettikiusaaminen

Päätin itsekkin ottaa hieman kantaa nettikiusaamiseen, joka tällä hetkellä on tullut esiin blogeissa ja Helsingin sanomat julkaisi artikkelin aiheesta "Läski, joka rääkkää hevostaan"-someraivo saa kilparatsastajatkin jopa lopettamaan lajin. Itse seuranneena taka-alalta nettikiusaamista esimerkiksi hevostalli.net:ssä, on aika ala-arvosta ja väkisin väännettyä haukkumista muiden blogien kirjottajia kohtaan. Miksi tahallaan tarvitsee ymmärtää tekstiä väärin? Miksi tarvitsee haukkua toisten toimintatapaa hoitaa hevosensa? Sä ratsastat ihan väärin, hevonen ei oo rento, miksi teet noin? Lista on pitkä jos jatkaa näiden tyylisillä kysymyksillä.. Provosoitumalla saat lisää suolaa haavoihin ja se mitä enemmän yrittää perustella asioita "kiukuttelijoille" saat uuden kiukkuryöpyn aikaiseksi, koska hakevat lisää juurikin väkisin moitittavaa ja kierre jatkuu. 

Itse en ole omalta osaltani tai blogiani kohtaan kiusaamista kokenut, ja ehkä siihenkin liittyy se koska en ole niin suosittu blogimaailmassa. Piilokettuilua on ollut havaittavissa ja ymmärrystä väärin kommenttien perusteella, tiedä sitten mistä niityltä on uuden kukkasensa heinähattuunsa hakenut. Yritän mahdollisimman selvästi ja tarkasti kirjoittaa tekstini, jotta jokainen mahdollisesti sen ymmärtäisi oikein tai edes oikealla tavalla. Kestän kyllä kritiikkiä, mutta se miten asia kirjoitetaan mulle onkin erijuttu, en ala olemaan kenellekkään mieliksi, koska tää on mun blogi, kirjoitan vastaukseni samaan tyyliin takaisin, jos mulle ollaan kiva, olen kiva takaisin. Mun perus luonnekkin on tämä, eikä koske vaan blogia.

Kaikesta ei kannata provosoitua, jos tiedät huhun olevan väärä, voi tätä katsoa läpi sormien hymyillen ja miettiä vastaako vaiko ei. Huomioimatta jättäminen on ehkä parhain keino tälläisiin, blogisi saa olla just sellainen miten haluat sen olevan, ja asetuksista löytyvä kommenttien valvonnasta on hyötyä, jonka itsekkin otin käyttöön. Tämä ei kuitenkaan estä muilla palstoilla olevaa juttuja, faktahan on se. netissä puhutaan. 

By: Niki

Kertokaa omat kokemuksenne? Miten saitte  ilkeilyn loppumaan?

Tilanne päivitystä

Nyt voin sanoa vihdoin, vihdoin, Vihdoin tää kone toimii! Teki tietokoneelle hyvää olla todella kauan täysin koomassa, vuokraajani kaveri tuli eilen tätä kurkkaamaan meille, käynnisti koneen normaalisti, mä näpyttelin salasanan ja tadaa, kone avasi kaikki tiedostot ja ohjelmat näkyviin, ihanku ei olisi ollutkaan mitään vikaa.

Meillä loppui työt Uudessakaupungissa, joten päätimme muuttaa takaisin Turun keskustaan. Ollaan oltu kaks vuotta pois täältä ja nyt jo ahdistaa ruuhkat ja ihmispaljous! Eihän ukissa tälläistä ollut, ja kaikkein parasta oon nyt sopivalla hetkellä lähellä Odia.. Onneks kaikki on nyt lähellä, kaverit pääsee kyläilemään useammin ja pääsee itsekkin heille kaffettelee, pääsen pitämään marraskuussa tyttärelleni ja itselleni synttärit kun on isompi asunto.

Sitten, mites Odi?...

Odin kanssa käytiin viime maanantaina klinikalla tutkimuksissa. Löysin Odin n. kuukausi takaperin laitumelta ontuvana, ei kävellessä, mutta liinassa ravissa. Kun kotikonstit ei auta enää, ja tuo ontuminen paheni ja oli parempi, paheni, oli huono ja hyvä, mutta epäpuhdas, en jaksanut enää odotella ja halusin vastauksia hetimiten, soitto Odin omalle eläinlääkärille. Aika klinikalle saatiin onneksi nopeasti, voi luoja kuinka paljon ihminen voi vaan joka kerta jännittää hevosen lastaamista.. Vaikka tiedän et Odi saadaan koppiin. Täytyy kyllä nyt sanoa, huomaa kyllä, että Odia ei ole pitkään aikaan kuljetettu, lastaus ei mennyt nappiin yhellä yrityksellä vaan kymmenellä, meni kuitenkin ja päästiin matkaan hyvissä ajoin.

Eläinlääkärimme aloitti tutkimalla käsin jalat ja tunnusteli putkahtaneita liikaluita, josta olin kertonut. Niitten kanssa ei pitäisi tulla ongelmia ja puikkoluun alapuolelle ilmestynyt peukalonpään kokoinen nestepattikin oli sanonut hyvästi, koukistajajänne ja hankkari ei reagoinut enää puristuksiin. Aloitetaan puuduttamalla (en muista enää nimeä) kavion ja vuohisnivelen väliset jänteet -> ontuminen jatkui, puudutettiin vuohisnivel -> ontuminen jatkui, tehtiin nelipistepuudutus ->ontuminen poistui vasemmasta etujalasta, mutta oikea etujalka ontui pienesti, melkeimpä näkymättömästi. Taivutettiin kummatkin etujalat alhaalta ja polvista -> oikea etujalka reagoi alhaalta. Suuntana röntgeniin, se kertoikin loput, joten ultraamista ei tarvittukkaan.

Tuomiomme on vasemman etujalan puikkoluu on murtunut ylhäältä ja alhaalta, onneksi samalta puolelta. Miksi se ei reagoinut taivutustestiin? Kiputila on poissa jalasta. Tää saadaan kuntoon, puikkoluuhan on se ylimääräinen osa jalassa, mutta vie aikaa parantumiseen. Ainoa asia mistä meinasin tippua polvilleni oli " oikeassa etujalan vuohisnivelessä on.......alkava nivelrikko". 

Kahden kuukauden täysilepo ja metacamia turpaan. Kysymykseni heräsi, milläs laitat ikiliikkujan karsinalepoon kahdeksi kuukaudeksi, hmmm et mitenkään. Radikaali ratkaisu, Odin tarha puolitettiin, mutta niin että pääsee ympäri ämpäri, paraneminen voi mahdollisesti pitkittyä, mutta parempi niin, kuin että kuoppaisin Odin ähkyn takia, 

Odi nyt lomailee, vielä ei ole sekoillut, sitä odotellessa. Odin osalta esteille ei ole mitään asiaa, en halua pahentaa alkavaa nivelrikkoa, sehän ei parane ikinä. Itse en näe itseäni esteille, joten se ei mua haittaa, jos hinku pääseekin yllättämään, lainaan jonkun muun hevosta. Odin elämä jatkuu kouluhevosena tästä eteenpäin.

By: Niki

Pikaiset kuulumiset

Tauko teki kyllä hyvää, odista ei ollut mitään uutta kerrottavana, enkä halunnut jauhaa samaa asiaa. Nyt kun aika on vierähtänyt mukavasti, on mukavempi tulla tännekkin kertomaan kuulumisia. Odille kuuluu hyvää, jalka on pysynyt kunnossa edelleen, selkä on kivuton ja saanut lihaksia takaisin. Satulaa metsästellään, turhautuminenkin puskee läpi, mikään ei tunnu olevan millään tasolla hyvä tai sitten sekin jää pienestä kiinni. Tähän mennessä paras on ollut Prestigen Sydney, ei täydellinen. Viimisenä oljenkortena tilataan mittatilaussatula.

3 viikkoa sitten Odi pääsi laitsalle nauttimaan vihreästä ja uudesta poni kaveristaan, erottamaton parivaljakko. Odilla ratsastetaan normaalisti ratsastusvyöllä ja maastoillaan, vähän muutakin kuin kentällä pyörimistä. Esteitä en edes ajattele, haluan säästää jalkaa varmuudenvuoksi.

Olin wasaborgintallilla töissä vähän yli 3kk, siellä sain taas tuntumaa ja hyviä neuvoja ratsastukseeni Lauralta ja olen myös päässyt itseksenikin menemään. Eilen olin Emmin tunnilla aikuistenryhmässä vauhdikkaalla suomenheppasella. Viimeksi ratsastin Latvian sportilla ja tuntui että haluisin vähän vauhdikkaampaa alle ja sitä kyllä sain. Selässä sain tehdä kyllä töitä tasapainon kanssa, löytää yhteinen sävel ja saada pidätteet läpi. Tehtiin ravi-käynti siirtymisiä ympyrällä jotka onnistui todella hyvin, jonka jälkeen jatkettiin siirtymisiä laukka-ravi siirtymisillä. Oli kyllä todella hyvä ja kiva tunti!

By: Niki

Uusia kuvia Odista

Kuvista näkee kuinka pieleen klippaus voi mennä ja nyt kun karva on hyvin kasvanut jo takasin, näkyy se pläntteinä :D Klippausrajatkin on niin kauniit. Ryntäistäkin loimi on hangannu karvoja pois, mutta onneksi ostettiin lapasuoja. Toivottavasti Odi nyt kasvattaisi äkkiä karvansa takaisin :D

Kuvailin läheisellä laitumilla, kun ei uskallettu lähteä metsään rämpimään pojan kanssa, koska olisi varmasti innostunut tai säikkynyt energiastaan. Riskejä ottamatta siis, taustat ei ole sitä mitä toivoin, mutta saa luvan kelvata.

Kuvat: (c) Nicola Hall

By: Niki

Profile Tens- sähkölaite

Eilen Heli Hyytiläinen tuli tallikäynnille, opastamaan miten kyseinen laite toimii. Äitini oli jo käynyt ostamassa meille omaksi kyseisen laitteen, joten se oli valmiina. Pakettiin kuului kaksi johtoa, neljä isoa elektrodia ja itse laite. Itsellenikin on joskus peruskouluaikoina annettu sähköhoitoa pienimuotoiseen skolioosin hoitoon ja mulla kipeytyy selänlihakset todella herkästi, ehkä tästä laitteesta on mullekkin hyötyä, kun on alunperin ihmiselle tarkoitettu, mutta ajaa asiansa samalla tavalla hevosille.

Heli näytti miten laite laitettiin toimintakuntoon ja kertoi myös turvallisuus seikat eli ei saa näkyä kupari johtoja tai elektrodissa metalliverkkoa, ihan perus juttuja, jokaisella käyttökerralla tarkistetaan osat! Odille on annettu ennen akupunktioneulojen välityksellä sähköä Dr Doychinin käsittelyssä, joten on Odille tuttua, eikä viimeksikään reagoinut sähköön milläänlailla kuin hieman hämmästelyllä. Aloitettiin kuitenkin varovasti, pykälittäin antamaan "tällejä" lihaksiin. Kipu kohdat selässä, koitetaan käsin, mistä hevonen aristaa tai näyttää selvästi kipua, koska kipupisteethän vaihtelee selässä.

Turvallisuus syistä parina kolmena kertana, hevosta EI saa laittaa seinään kiinni, vaan joku kaveri tulee pitämään hevosesta kiinni. Karva kastellaan hyvin siitä kohdasta, mihin elektrodi asetetaan, ihan karvanjuureen asti. Jos veli valuu vatsaa pitkin alas, tulee se pyyhkiä pois, vesihän johdattaa sähköä! Kun elektrodi kohdat on kasteltu ja jätetty litimäräksi, laitetaan kunnon kasa geeliä märkään kohtaan.

Elektrodit upotetaan geeliin, lihasten suuntaisesti!

Elektrodien johdot asennetaan laitteeseen, ohjelman heli valitsi luennon aikana meille.

Kun kaikki on kunnossa, lisätään pykäleittäin "tällejä" lihaksiin ja samalla silmäillään hevosen reagointia. Elektrodit alkavat supistaa lihaksia tasaisesti ja kun elektrodista näkee liikkeen selvästi, siihen on hyvä jättää. 

Tässä näkyy meidän ohjelma mitä tullaan käyttämään. Kuulemma on tehokkain.

Odi oli sujut laitteen kanssa, niinkuin oletettiin, mennään silti askel kerrallaan varovasti. Laitteen kanssa päästiin pykälään 9 ja Helin mielestä se on hyvä Odille. Joka päivä laitetta käytetään odille kävelytyksen jälkeen ( ravi jää pois toistaiseksi, selän takia) 15min yhteensä ja seuraavalla viikolla puolituntia ja siitä siirrytään tuntiin. 

Mitä jos hevonen saa paniikin yhtäkkiä laitteen kanssa? Jos hevonen yrittää sähköä pakoon, johdot vain nyppästään pois selästä ja sammutetaan kone. Tästä syystä turvallisinta on kaveri joka pitää hevosesta ekat kerrat kiinni, ettei satu isompaa vahinkoa, sitähän ketään ei halua. Myös silloin kun laite on kiinni, hevosta tulee vahtia koko ajan vieressä.

Toivottavasti tästä on apua meille, vieläkun saataisiin satula-asiat kuntoon. Vastaan mielelläni myös kysymyksiin laitteesta :)

By: Niki

Kontrolli ultraus, jalan lopputuomio

Hippomedin Jaana tuli eilen ultraamaan jalan tallikäynnille. Onneksi niin, ei tarvitse kuskata näillä keleillä yhtään mihinkään. Sain tehdä lähtöä kotoota rauhassa, poikaystävälläni oli loppuviikko sairaslomaa, eli ei tarvinnut odottaa häntä töistä pääsyn takia, jolloin olisi tullut todella kiire tallille. Matkanvarrelta hain entisen koulukaverin ja hänen pikkusiskonsa, seuraksi ja apukäsiksi tallille :) Perille päästiin ennen kolmea, hyvissä ajoin heidi ja siskonsa alotti karsinaa putsaamaan, kun mä jäin auttamaan Riinaa lastaamaan tallilaisen tammaa kuorma-auton kyytiin. Jouduin jättämään leikin kesken ja lähdin auttamaan vielä loppu karsinan siivouksessa ja hakemaan Odia sisälle odottelemaan. 

Eläinlääkäri tuli hyvissä ajoin tallille, hän aloitti tutkimalla ja painelemalla jalan läpi ja vielä selän kävi läpi. Selkä on todella hyvä, ei näyttänyt olevan kipeä mistään kohdasta ja reagoi oikein tiettyihin kohtiin. Kiputila on selästä pois ja selän pitkät lihakset olivat ihan ok. Vas. etujalasta Riina oli löytänyt patin sisäreunasta ja nyt kun eläinlääkäri siinä on käskin myös tarkastamaan sen, luupatilta vaikuttaa, mutta ei ole oireillut meillä milläskään, toistaiseksi ei ainakaan huolta tarvitse kantaa siitä. 

Sitten takajalan kuulumisiin.......... Jaana antoi varmuuden vuoksi Odille pikkupikku rauhotuksen ja klippasi jalasta kasvaneet karvat pois ja laittoi ultrauskoneen päälle. Turistiin siinä hetki kunnes kone oli käyttövalmis ja Jaana aloitti ultraamisen ja samalla kyseli miten kävelytykset on mennyt, onko enää turvonnut, ontunut tai aristellut. Ei ole onneksi. Pitkä hiljaisuus ja jännitys valtasin sisätilan ja miettisin et onko nyt kaikki oikeesti hyvin? Kunnes Jaana tokaisi tyyliin " Asia on nyt sillä tavalla, että jalka näyttää sille, ettei siinä olisikaan ollut mitään venähdystä, se on Kunnossa!" Sitä helpotuksen määrää, sitä on tismalleen ohjeiden mukaan hoidettu, eikä yhtään mitään ylimääräistä tehty! Kentälläkin kun juoksin suoraa uraa Odin kanssa Jaana sanoi ettei ollut minkään näköistä ontumista enää. Ohjeeksi nyt saatiin 45min kävelyä ja suoralla uralla 1-2min ravia, tästä se lähtee! Pikku hiljaa hyvä tulee!

Kun Jaana lähti pois tallilta, käytiin tässä välissä siivoomassa tarha, huomaa kyllä, että pellava on tehnyt vatsan todella toimivaksi :D Onneksi siinä ei mennyt kauaa kun kolmeen pekkaan heiluteltiin talikoita. Tällä välin Odi sai hiukan heräillä rauhotuksesta, ennen kuin lähdetään kentälle kävelylle. Kävelytin Odia vielä tänään rauhotuksen takia 20min ja ravia otettiinkin aikasemmin n. minuutin verran ja loppukylmäys 30min.

Tänään sain soiton Hippomedilta Odin tulevasta sähkökoneesta, otetaanko heiltä vuokraukseen vai ostammeko oman, koska Odi näillä näkymin tulee tarvitsemaan ehkä jopa koko elämänsä loppuun. Oltiin päätetty äitini kanssa, että ostamme sen koneen omaksi, välytään vuokraus hinnalta. Äitini varasi koneen tänään ja käy huomenna hakemassa sen ja saatiin näinkin nopeasti Heli Hyytiläiseltä aika tallille lauantaina klo 18:30. Hän tulee opettamaan koneen käytöä ja miten elektrodit laitetaan oikeisiin kohtiin selkään. Tästä lisää sitten seuraavassa postauksessa!

Blogi on nyt myös instagramissa @odysjaniki. Käykäähän seurailemassa :)

By: Niki

Golden Key Riders ry/ Giovanni Consortin esteklinikka 14.2. + Odin kuulumiset

Ramona Dragomir oli järjestänyt Giovannin esteklinikan piikkiössä Janeten tallilla, koska se oli lähellä tallia missä Odi on ja Riinan painostuksesta lähdin katsomaan klinikkaa. Nappasin myös mukaani entisen koulukaverini.  Giovanni on italialainen GP-tason esteratsastaja ja valmentaja.

 Oltiin tallilla kahden jälkeen ja läpinäkyvät taikaviitat päällä livahdettiin "katsomoon" istumaan, pidin sitä vain nolona kun tullaan myöhässä. Tunti ei ollut ehtinyt alkamaan kunnolla onneksi ja paikan päällä ei ollut kauheesti väkeä. Oli kyllä mielenkiintoinen klinikka ja hienoa päästä seuraamaan erinlaisten valmentajien opetusta. Ehkä minäkin pääsen joskus, jollekkin klinikalle ratsimaan ja kohtaamaan yleisö pelon ;) Samaan aikaan tämän esteklinikan kanssa, oli Ylikyläntallilla Lilli Luoman kouluklinikka, harmi etten päässyt sinne katsomaan.

Sitten Odin kuulumisiin. Odin jalan turvotus on lähtenyt kokonaan pois, mutta jalka on edelleen normaalia lämpimämpi venähdyskohdasta, loogista? Jep! Lääkärimme piti tällä viikolla tulla tallikäynnille ultraamaan jalka. Tänään soitin jalan tilanteesta ja sovittiin, että varaan ajan ensi viikoksi, antaa jalan vielä olla ja jäämme seurailemaan häviääkö kuumotus. Tällä hetkellä lupa on jo kävellä 20min, nimenomaan _kävellä_. Helpommin sanottu kuin tehty.. Odi on aika tikittävä aika pommi, ei ikinä tiedä koska se räjähtää. Tämän vuoksi jo taluttaessa poikaa karsinaansa, tunsin riimunnarussa sen tikityksen. Miettisin jo et menen liikuttamaan sen kentälle pelkkä riimu päässä, en uskaltanut kyllä. Laitoin varmuuden vuoksi suitset päähän, jos kumminkin jotain tapahtuu, on se paremmin kontrollissa. Onneksi se pommi ei räjähtänytkään tällä kertaa kuin ihan pienesti ravilla, jonka sain äänimerkistä rikottua heti käynnille takaisin. Onneksi poika nyt malttoi totella ja pääsi 20min jälkeen karsinaan syömään ja jalan kylmäykseen.

Selänkin kokeiltua, aloitin sään kohtaa painelemaan, tällä kertaa se ei ollut enää kipeä, eikä keskiselkä, kipu on siirtynyt takaisin lannerangan alueelle ja sainkin väistellä potkuja. 

Heli saa vielä tutkia selän kunnolla, kunhan Odin jalka kestää ravin ja laukan pienissä määrin ensin, jonka jälkeen hän opettaa meille sähkölaitteen käytön, jolla jumpataan odin selänlihakset kuntoon :) Toki myöskin venytellään ja sitten kun selkään pääsee niin taivutellaan.

By: Niki

Yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin....

Eilen meillä oli aika Fysioterapeutti Heli Hyytiläiselle, mutta harmiksemme emme voineet kuin katsoa satulan sopivuuden. Akupunktio hoidosta Odin selkä oli alkanut oireilemaan. Iho oli punainen ja ärtynyt. Annetaan sen parantua ensin. Satulasta Heli kertoi oman mielipiteensä ja onneksi on korjattavissa.

Eläinlääkäri joka on hoitanut ja tutkinut Odin selkää, sanoi että on huomattavasti jo paremmassa kunnossa, mitä viimeksi on nähnyt. Kuitenkin aristelee sään kohdalta ja huitoo jalalla. Käsky kävi maneesille katsomaan, miten Odi käyttää selkäänsä ja muutenkin liikkuu. Edellisessä postauksessa mainitsin kun Odi liukastui ja veti persuksilleen maahan ja hieman aristeli jalkaansa, josta kerroin kummallekkin, ennen kuin lähdettiin katsomaan liikettä. Jalka oli sisäreunasta turvonnut ja oli kosketus arka. Kävelyssä ei huomattu mitään, totuus tuli kun Riina käski Odia ravaamaan. Eläinlääkärimme käski heti lopettamaan ravin, ontuma-asteeksi tuli 2/5.

Käveltiin takaisin klinikan puolelle ja eläinlääkärimme sanoi, jalka on ultrattava heti miten, mutta hänellä on tässä kolme hätätapausta, nähtäväksi jää kerkiikö. Tässä kohtaa huolestuin ja totesin, että me ollaan vaikka yöhön asti täällä odottamassa, kunhan vain katsot mitä jalalle kuuluu. Jäätiin odottelemaan, kunnes ihme tapahtui ja eläinlääkäri kerkee juuri ja juuri katsomaan jalan. Huokaus ja Odi rauhotettavaksi nopeasti. Odilla mylläsi adrealiini niin kovin hälinästä, että eka rauhote ei vaikuttanut mitenkään ja oli siis toisen piikin tarpeessa.

Odi vaipui horrokseen ja lääkäri aloitti ultraamisen. 

" Paljon pehmytkudosturvotusta erit. vuohisen mediaalipinnalla. Hankositeen runko-osassa ei havaita vaurioita. Lateraalinen hankositeen haara ok, mediaalinen hankositeen haara kiinnittymiskohdastaan kauttaaltaan suurentunut, mitaten noin 30% läpimitaltaan suurempi kuin lateraalinen."

DG: Mediaalisen hankosidehaaran lievä vamma.

Vielä selkeytän mitä mediaalinen ja lateraalinen sanat tarkoittaa: Mediaalinen = sisempi hankoside ja Lateraalinen = Ulompi hankoside. Eläinlääkäri sanoi, että meillä kävi todella hyvä tuuri, että näinkin vähällä tästä selvittiin. Onneksi näin

Hoito-ohjeeksi saatiin Metacam kuuri ja jalan kylmäystä 1-2 päivässä, erityisesti kävelytyksen jälkeen, joka Odilla on karsina-tarha-karsina väliä ensiviikon perjantaihin asti. Sitten alotetaan 15min kävelyä ja sitä seuraavalla viikolla 20min kävelyä jne.

Odin kanssa aloitetaan ihan alusta kaikki. Seuraavaksi jalka ultrataan kolmen viikon kuluttua uudelleen ja saadaan lisävarmuutta liikutuksen lisäämiseen. Heli tulee seuraavaksi kotikäynnille, näyttämään meille miten annetaan oikein sähköhoitoa selälle ja opettaa muutakin toimenpiteitä. Satulansovittajakin pitää kutsua uudelleen.

Palaan blogin puolelle jalasta myöhemmin, tällä hetkellä ei ole kuin kuntoutusta luvassa ja lepoa, eli eipä oikein mitään kerrottavaa.

By: Niki

Dr Doychin Lyudov:n käsittelyssä

Heips! Arvostettu saksalainen kiropraktikko Dr Doychin Lyudov tuli hoitamaan Odin selkää eilen tallikäynnille. Taas tuli huomattua kuinka kauheeta on puhua englantia pitkään aikaan, tai ainakin hevossanavarastoon liittyviä termejä. Onneksi mukana oli äitini, joka auttoi purkamaan tätä kielimuuria. 

Meillä oli noin aika klo 10:30, onneksi hyvissä ajoissa olin tallilla. Pelkäsin jo kotoota lähtiessäni, missä kunnossa tallin pikku hiekkatie mahtaa olla? Jep kauheessa, peilijäässä. Olihan tielle heitetty hiekkaa, mutta reippaasti ajoin alinopeutta varmuuden vuoksi. Saa nähdä miten käy huomisen klinikka reissun...... Onneksi isommat tiet on sulia. Tallinpiha oli kuin iso jäähallin jää ja kyllä minä puin jalkaani uggit :D Tallin toinen omistaja ei ollut tuollon ehtinyt vielä hiekottamaan muutakun kentän ylämäen. Kyllä miettisin moneen otteeseen miten selviin ilman kaatuillen pihalla, onneksi äiti oli tajunnut ottaa mulle tommoset kiinnitettävät nasta systeemit kengänpohjiin, helpotti kyllä. 

Kun edellinen poni oli hoidettu, oli meidän vuoro siirtyä tallin käytävälle. Dr Doyhcin oli luullut, että seuraavanakin on poni tiedossa, ei ollut, jolloin kaikki revettiin nauramaan tätä :D. Dr Doychin sanoi että hevoseni on isoin mitä on tällä hetkellä hoitanu.Doychin aloitti Odia esittävillä kysymyksillä kuten ikää ja käyttötarkoitusta. Kerroin myös okahaarakkeiden kaventumista (kissing spines) ja näytin röntgen kuvat hänelle. Hänkin antoi selvän diagnoosin samassa, kapeat ovat, mutta hyvällä hoidolla ja oikealla ratsastuksella saa pidettyä oireettomana. Seuraavaksi hän alkoi painella selkää erikohdista, lautasen päältä,sään kohdalta ja niskasta. Kaikki muut oli okei, paitsi tuo selkä. Tämän jälkeen Doychin pyysi meitä näyttämään satulan hänelle, hän katsoi sen tarkasti, pikku vikahan siinä oli, mutta sanoi että voi käyttää silti huoletta. 

 Doychin laittoi akupunktio neuloja säkään, selkään, lautasen päälle hienon kasan ja kumpaankin takajalan lihakseen. Odia ei edes rauhoitettu toimenpiteen aikana, eipä näyttänyt neulat paljoa haittaavan, paitsi nuo takajalkoihin laitetut, siitä nousi komeat pukit ja pikkupikku paniikki, rauhottui nopeasti paikoilleen. 

 Tällästä en olekkaan ennen kuullut enkä nähnyt, kaikkiin akupunktioneuloihin kiinnitettiin johdot, jotka antoivat sähköimpulsseja ja edistää lihasten rentoutumista. Odi hieman hätkähti tätä, mutta oli ihan normaali itsensä, kun tottui pikku tärinään :)  Tässä välissä kävin ulkotallin puolella, missä Odin karsina on ja hain kamoja liikutusta varten.

 Kun palasin päätallin puolelle, höpöteltiin Doychinin kanssa hetken, kunnes näin kipinöiden tippuvan lattialle. Aloin tarkemmin seuraamaan, hoitoon kuului vielä akupunktioneulojen kuumennusta. Poika seisoi hienosti paikoillaan Doychinin avustajan kanssa, joistakin kohdista reagoi lämpöön, muttei mitenkään ihmeellisesti. Taas saa olla ylpeä Odista, miten osaa suhtautua eri tilanteisiin rauhallisesti, vaikka mieltä välillä osottaakin ;) 

Kun hoito oli suoritettu loppuun, puhuttiin jatkosta. Ratsastukseen lisätään vielä enemmän taivutuksia ja lopuksi venyttelyä. Tämän jälkeen pari päivää liinaliikutusta.

Kiitin hyvästä hoidosta ja vein Odin karsinaan varustukseen ja hieman hölkkäämään kentälle, kun katsoin sen olevan sohjoinen, laukattaa siellä ei kyllä uskalla. Kamat päälle ja kohti kenttää, Odi oli hyvin virkeällä päällä ja oli kuulolla koko ajan. Käskin Odin nostamaan ravin, ehti poika siinä 5min hölkätä, kunnes toinen takajalka liukui alta pois ja poika kävi persuksillaa maassa. Hieman aristeli jalkaa, muttei ontunut onneksi. Käskin vielä ravata hiukan toiseen suuntaan ja se meni ok:sti. Siihen oli hyvä lopettaa tältä päivältä, Kuitenkin niin kevyt liikunta, etten laittanut kuin vtj:n linimenttiä, joka jäi pyllyn alle.

Oli kyllä hienoa päästä katsomaan Doychinin työskentelyä livenä, saada ohjeita jatkoon ja kuulla varsinkin se, ettei ole hätää Odin selän kanssa. Hän tulee suomeen 1.3. jolloin Odi pääsee taas hänen käsittelyynsä. Huomenna olisi meillä fysioterapeutin aika klinikalle, toivottavasti päästää lähtemään ja uhmaamaan jäisiä teitä. Siitä sitten seuraavassa postauksessa!

 By: Niki

Diagnoosi tulevaan

Terveisiä klinikalta! Tätä päivää jännitin niin paljon, kuinka ihminen vaan voi. Odotin pahinta mahdollista eli Odista ei olisi enää ratsuksi, toisin onneksi nyt kävi, mutta eläinlääkäri arvioi tilanteen puoliksi oikein kotikäynnillä. Odin lastaus klinikalle päin oli hieman haastavaa toihua, kun itse jännitin valmiiksi. Odihan sen vaistosi ja eikä suostunut, kuin neljännellä yrityksellä koppiin. Matka sujui hyvin kuitenkin. Klinikalle päästyämme Odi ei olisi halunnutkaan tulla ulos kopista, mutta muistuttamisen jälkeen tulikin näppärästi. Kävin ilmottamassa tulostamme sisälle ja tuotiin Odi sisälle karsinaan odottamaan vuoroansa. Odi hermoili hieman paikasta, rauhottui kuitenkin ennen kun päästiin toimenpidehuoneeseen.

Eläinlääkäri tunnusteli selkää ja totesi metacamin auttaneen ja selkälihakset oli paremmat aikasempaan verrattuna, pehmeämpiä. Käsky kävi maneesille katsomaan vielä liikettä, kun pohja on pehmeämpää. Odilla oli niin järkyttävästi energiaa, eikä sujuvasta ravailusta suoralla uralla ja saatika ympyrällä tullut mitään. Odi olisi vain halunnut kunnolla revitellä, joka toisella askeleella takakontit oli ilmassa ja virtapiikkejä sateli. Annoin hetken siinä riehua, kunnes odi ravaili nätisti ja laukkasi. Eläinlääkäri pyysi lopettamaan ja halusi tehdä taivutustestin takajaloille. Odi reagoi aavistuksen voimakkaammin oikella takajalla, kuin vasemmalla. Testi tehtiin toisenkin kerran, jolloin sama juttu ja eläinlääkäri halusi kuvauttaa myös takapolvet ja lonkkanivelet varmuuden vuoksi.

Tässä näkyy kuinka selkälihakset on hävinnyt ja tuosta notkoselästä

Kun takaisin sisälle päästiin eläinlääkäri toi rauhotuspiikin, jonka jälkeen vedin itse röntgen kamat päälle. Röntgenhoitajat laittoi selkään teippejä, joiden sisällä oli metallipaloja numeroineen, haarakkeiden erottamiseksi. Kuvia kertyi 16kpl yhteensä.

Sitten löytöihin. Takapolvet ja lonkkanivelet kunnossa, ei huolta niistä, mutta siihen kohtaan mihin satula loppuu on 4 okahaaraketta on kasvaneet liian lähekkäin toisiansa, joka vaatii heti hyvää fysioterapeutin hoitoa. Eläinlääkäri sanoi kuitenkin, että odista on vielä kilpailemaan ja jatkamaan normaalia ratsun uraa, täysin oireettomana. On pahempiakin tapauksia nähnyt. Mitä jos hoito ei tehoakkaan? Niin, silloin ainoa vaihtoehto on leikkaus, joka suoritetaan Helsingin yliopistollisessa hevossairaalassa. Jos Odin selkä ei näytä siltä, että tilanne ei muutu miksikään, varaan odille leikkausajan. Paranemis prosessiin saa kulua kuinka paljon aikaa vain, periksi ei anneta kun on täysin hoidettavissa. Toivottavasti fysioterapeutilla tästä selvitään ja saatiin aikakin varattua 29.1. Kotona liikutaan jumppailen ja liinassa, selkään saa vasta harkita menevänsä, kun kiputila on poissa. Nyt on äärettömän tärkeetä saada poika käyttämään selkää. Fysioterapeutti tarkistaa satulankin seuraavalla klinikka käynnillä ja tästä eteenpäin satula tarkastetaan joka kuukausi.

tässä näkyy ongelmakohta

Näillä eväillä eteenpäin, toivoa on ja onneksi on. Odi saa vielä kivuttoman loppu elämän meidän seurassa. Mitä vain rakkaan eläimen vuoksi. 

By: Niki

Kutsu kävi klinikalle..

Olenkin postauksessa maininnut Odin selän jäykkyydestä. Eläinlääkäri kävi rokottamassa Odin ja tutki selkää karsinassa ja liikkeessä. Ekat sanat oli " Onpas kivikova!", jep kyllähän se kireä on, varsinkin lanneselän kohta. Liikutuksen jälkeen kuitenkin on pehmeä ja vertynyt, jos on ratsastettu pyöreänä tai liinassa liikutusavun kanssa. Eläinlääkäri kuvaili liikeessä selän näin " Kuvitellaan että hevosella on tarjotin selässä, jossa on lasi, lautanen ja ruokailuvälineet, se tarjotin pysyisi paikallaan laukassakin". Odi ei ole aristellut selkää painattessa, antaa nätisti tutkia sen nykyään ja ratsastaessa toki ilman satulaa tällä hetkellä on hyvin liikkumishaluinen eikä protestoi mistään. Tietenkin selkä täytyy nyt tutkia paremmin, kun meidän kotihoito ei enää riitä ja ollaan jämähdetty paikalleen. Jatketaan taas nyt 10 päivän metacam-kuurilla ja normi liikutuksella, ilman satulaa.

Varattiin aika maanantaiksi klinikalle selkätutkimukseen, jossa ainakin röntgenkuvataan selkä ja ehkä ultrataankin. Röntgenissä tutkitaan okahaarakkeet ( kissing spines), onko hankaumaa tms. En voinut olla googlettelematta okahaarakkeista juttua, suoraan sanottuna säikähdin kun tajusin missä ne menee selkärangassa. Haarakkeiden hankaumiin tai kiinni kasvuun kuitenkin liittyy hermokipukohtauksia, ihan kuin hevoselle annettaisiin yhtäkkiä kauhea tälli sähköä, josta hevonen sekoaa täysin ja lähtee menemään kipua karkuun hullunlailla. Odilla on myös hieman notko selkä, muttei pahasti, mutta vaikea selkä. Näihin okahaarakkeisiin liittyviä oireita kuitenkaan ei ole Odilla ollut ikinä, hyvä ne on kuitenkin tarkastaa, tietää muutenkin mitä selälle kuuluu. Toivon hartaasti ettei niistä olisi kyse. Soittelin eläinlääkäreitä läpi ja selitin muillekkin tilanteen, johon he vastasivat ettei kuullostaisi niiltä, enemmän täydelliseltä lihasjumilta, jota meidän fysioterapeuttikin sanoi.

.

Tässä kuva selvennykseksi, mistä puhun. Kuva kopioitu täältä.

Eläinlääkärin tarkastama -postauksessani eläinlääkäri kokeili nuo okahaarake välit ja sanoi olevan normaalit. Itse ajattelen myöskin johtuvan edellisestä satulasta, koska oli vain aavistuksen kapea edestä, joka on nyt kipeyttänyt täydellisesti. Edellisellä hevosella manilla, oli selkä vielä pahemmassa kunnossa kuin Odilla tällä hetkellä. Selkä oli kivikova ja silittämällä tunsi plottejakin, tämäkin johtui siitä, että Manin entiset liikuttajat oli käyttänyt vääränlaisia satuloita sillä. Kuntoutinhan Mania ja hieroin sen selkää yli 2 kuukautta. Eläinlääri kuitenkin rauhotteli mua puhelimessa, vaikka hankaumaa hiukan esiintyisikin, se saadaan hyvällä hoidolla pidettyä oireettomana. Kuulemma tälläkin hetkellä kansallisella tasolla on paljon ratsukoita, joilla on tämä sydrooma ja oireettomina.

Maanantaina ollaan fiksumpia, eletään toivossa.

By: Niki